Ainut asia, mitä en ikävöinyt lomalla, oli ne aikaiset aamut. Mutta eiköhän niistäkin selviä.(..kun ajattelee opiston makkoisaa aamupalaa). Lomarytmistä palaaminen tuotti tuskaa, mutta uutta opiskeluintoa nosti opettajakaartin täydentyminen uudella tulokkaalla. Ja muutenkin, ystävien ympäröimä opistolife ei ole yhtään hassunpaa, vaikka herätys olisikin klo 07:00.
Aurinko, elämän suola! Eräänä päivänä se nosti opiston kaamoksen pimeydestä, eikä siihen auttanut muu kuin mennä valokuvaamaan. Toppavaatteet tulivat todella tarpeeseen. Pakkastakin oli vaivaiset 3o miinusastetta. En yhtään ihmetellyt miksi spike ja UNO- kortit maistuivat paremmin monelleopistolaisille, kuin ulkoilu hyytävässä kylmyydessä.
Tähän väliin kuuluu selvästi mainostaa "Suomen eliittiin" kuuluvaa taidelinjaamme. Sinne tullessa ei saanut osata piirtää. Luovuuden toteuttamispaikkaan, taidetalolle kokoontuu joka aamu osittain nukkuvia, mutta silti ahkeria taidelinjalaisia oppimaan mm. kuinka kynää pidetään kädessä ja sitä missä kuu ja aurinko paistavat ristiin. (=hautausmaalla). Inspiraation pauloissa opiston "taiteilijat" maalaavat tauluja, piirtelevät ja valokuvaavat. Tuotoksia ripustellaan opiston käytäville ja milloin minnekkin katosta lattiaan. Hyvässä lykyssä niitä saatetaan jopa kehua muutamalla sanalla. ;)
Taidetalo on kovassa käytössä myös iltaisin, kun muutkin opistolaiset tulevat sinne toteuttamaan luovuuttaan tai inspiroimaan muita esimerkiksi kuivilla vitseillä ja tekonaurulla.
Nämä kaksi viikkoa kuluivat taas hurjan nopeaa ja on aika lähtea kotiin, että tyrehtymätön opistojanomme kasvaisi entisestään. Siinä sivussa voimme toki viettää aikaa perheittemme kanssa :)
Hilla