HYVÄLLE

Ensilumi tuli oli ja meni. Välillä oli jo tosi talvisen näköstä ja innokkaimmat ehti jo oleen lumisotaaki.

The first snow came and is now already gone. For some time the opisto area looked very wintry and the most enthusiastic ones even had a snowball fight.

Kiinni-viikonlopun aikana opistolla oli oulunsalon raamattuluokkalaisten kurssi. Pienemmät kävi vaan lauantaina ja isot ja rohkeet uskalsi jopa jäähä yöks. Raamattuluokkalaisten kans yhteistä ohjelmaa oli sen verran että lauantaina päivällä oli alustus + paneeli ja illalla muukalaisten ja pikkuvalaputtajien järjestämä ohjelmailta jossa saatiin nähä jopa häät!

During our off-weekend there were some bible-class-aged youngsters from Oulunsalo visiting. The smaller ones were here only on Saturday but the bigger and more brave ones also spent the night sleeping in classrooms. We had a sermon and then a panel discussion about the topic. In the evening dorms Muukala and Pikkuvalaputtaja had arranged a show for us, we got to see even one "wedding"!

Tunnit oli meillä aamupäivästä normaalisti ja kuvis- tekstiili- ja teknisentunneilla oli työpajat ja siellä vierailijat mukana.

We had class as usual in the morning. The visitors were with us in arts, textiles and woodwork classes.

Raamattuluokkalaisten täällä olo kyllä näky ja kuulu. Kioskille oli joka kerta törkysen pitkät jonot ja aulassa oli koko ajan niin jäätävä huuto, meteli ja meno että mulla ainaki hajos pää. Oli silti ihan kiva ku välillä täällä oli muitaki kun vaan opistolaisia.

It was easy to know if the visitors were here or not. The queues to the kiosk were very long all the time and the noise blew my head off. But still, it was nice to see also others than opisto students here.

nolooooooooooot

- miiru ja ellu

Vihdoinkin lunta, vihdoinkin talvi!

Aamulla kaupunki heräsi
ja pysähtyi samantie;
katseet kurkottivat kohti valkeaa taivasta,
jalat tunnustelivat 
talven kuninkaan pehmeää
samettimattoa

talvi oli tullut.

Me hymyilimme,
nauroimme,
ja aurinko kurkisti hiutaleiden seasta alas,
valkoiseen juhlapukuun
puettuun
maahan.

-Runopoika, http://runopoitsu.blogspot.fi/

-Sanni ja Milja

Minun ystäväni on kuin villasukka

Mikä on tämä neliskulmainen palikka, jonka seurassa voi vierähtää usemapikin tunti? Kuutioita voi bongailla käytävillä ja oppitunneillakin all the time. Voiko ilmiö muuttua vakavaksi riippuvuudeksi?? Löytyykö siihen vastalääkettä ensiapulaukusta?  

What is this quadraric block, in which company you can spend even a few hours? These cubes can be spotted all over the opisto, in corridors and even during class. Can this thing become a serious addiction? Am I able to find an antivenom for this in the first aid kit?

Ystävä hädässä tunnetaan, ainakin nälänhädässä ;) 

Solukeittiössä valmistuu niin  gourmet-tortillat kuin tyylikkäät kakutkin.

Friend in need is a friend indeed, in a need of food at least! :D In solu kitchens you can prepare anything from a gourmet tortillas to fancy cakes. 

"Paljon onnea vaan.." kuuluu auditoriosta usein, sillä synttäreitä riittää melkein joka päivälle. Aina löytyy joku, joka taikoo kasaan kakun vaikka pienemmälläkin budjetilla. Joskus juhlimiseen riittää pienempikin syy, vaikkapa atk-tunnin peruuntuminen.

"Happy birthday to you..." has been heard quite often as in a group this big almost every day is somebody's birthday. There will always be someone who will make a cake with a smaller budjet too. Sometimes also smaller things are big enough for a celebration, for example a cancelling of a computer class. 
.

Nimi listaan ja se oli menoa se. Olin mukana sählyturnauksessa. Ruostuneet taidot eivät menoa haitanneet, sillä kannustushuudot raikuivat ympäri salia ja tunnelma oli katossa, vain Mertaranta puuttui :(

I wrote my name in a list and that's it. I was participating in a floorball tournament. My lack of skills wasn't a problem as friends were eagerly cheering us and the feeling was great. 

 

Entäs se normaali arki sitten. Niin kuin arvata saattaa, siihen kuuluu  olennaisesti sormijumppa tietokoneen näppäimistöllä, kudinten parissa tai vaikkapa musisoidessa. Tauolla voi nauttia kioskin makoisista antimista ja ruokalan mainiosta kotiruuasta.

What about just the usual everyday life? As you might have guessed, exercising our fingers on the keyboard, knitting or playing some instrument is an important part of it. On a break you can enjoy the tasty goods from kiosk and the canteens great home-style food. 

 

"2 euroako se oli?" Opistolaiset järjestivät kirpputorin liikkasalissa toivottavasti ilman kirppuja. Kauppa kävi kuin siima, mutta loppupuolella jotkut lahjoittivat epätoivoisina vaatteitansa ilmaiseksi poies. Rankan kaupustelun  päätteeksi vohvelit maistuivat koko opiston väelle.

"Did you say 2 euros?" We arranged a flea market, hopefully without fleas, in the gym. Most were selling well but some were desperately giving their clothes away for free in the end of the evening. After hard work of selling clothes people of opisto could enjoy delicious waffles. 

 Mitä tulee syksystä mieleen? Paksut villapaidat, lämpimat villasukat, takkatuli, lähestyvä talvi, ystävät :)

What comes in mind of fall? Thick sweaters, war, wool socks, fire in the fireplace, forthcoming winter, friends :)

-Hilla ja Varpu

Sitä sun tätä ja sen sellaista

Ja mistäs sitä nyt edes lähtisi liikkeelle?

Where would I even start?

Parin viikon takainen viikonloppu tuntui etukäteen ajateltuna kauhealta. Ajatus siitä, että vanhemmat saapuisivat opistolle ja viimeinkin todella tapaisivat rakkaat opettajamme, tuntui järkyttävältä. Minne piiloutuisimme kun Öse ja isä paasaisivat naamat punaisena siitä kuinka kauheita me olemme olleet?

The weekend a few weeks ago felt horrifying when thought of in advance. A thought, that our parents would come to opisto and eventually really meet our lovely teachers, felt shocking. Where could we hide when Öse and dad are talking angrily about how naughty we have been? 

Eihän se kuitenkaan ollut niin kauheaa. Vanhemmat ilmestyivät opistokodille perjantai-iltana mukanaan suuret laumat kiljuvia pikkusisaruksia, joita me hellyydenosoituksienpuutteessa riutuneet opistolaiset sitten hoivasimme kuin viimeistä päivää: Pienimpiä nyyttejä varten jouduttiin jopa tekemään omat varauslistansa - "Nyt on mun vuoro!!"

But it wasn't that horrible after all. The parents came to opistohome at Friday night with big flocks of screaming little sisters and brothers. We opisto students had not got any endearments for long time so we were very happily taking care of them. For the smallest ones there was even their own reservation lists - "It's my turn now!!"

           Entä mitä siitä huutamisesta sitten? Emme nähtävästi olleetkaan olleet tarpeeksi ilkeitä, sillä Ösenkin kasvot loistivat koko viikonlopun ajan iloisina.

And what about the shouting? It looked like we hadn't been naughty enough, because even Öse's face was shining brightly of joy for the whole weekend. 

Opistoelämä alkaa tuntumaan jo arjelta. Kaikkien opistolaisten kanssa on tullut juteltua, ja vaikka pieniä riitoja onkin välillä, kaikkien kanssa tulee toimeen ja yhteishenki on mahtava. Tuntuu nyt jo vaikealta että joskus joutuu lähtemään täältä lopullisesti. 

Opisto life is starting to feel like just the everyday life. I have talked to every student here, and even there are of course some arguments now and then, everybody get along and the community spirit is great! It already feels difficult that one day we have to leave for good. 

Asiasta toiseen loikaten, pari viikkoa sitten meillä oli ympäristöviikko, jolloin meitä valistettiin kierrätysasioista ja muusta ympäristöön liittyvässtä. Ranuan kylä tuli puhdistettua suurimmista roskista opistolaisten toimesta. Lisäksi suunnittelimme ja kokosimme erilaisia tuotteita, enemmän ja vähemmän tarpeellisia, erilaisesta kierrätysromusta ja tavarasta.  Eläinpuistossakin ehdimme käydä. Ympäristöviikko huipentui Korvajokisuun eräretkeen, josta edellisessäposteuksessa on jo kuvia. Nukuimme, tai jos totta puhutaan niin kukuimme yhden yön teltoissa ja oli mukavaa.

From a thing to another, some weeks ago we had an environmental theme week, during which we were taught about recycling and other environmental things. We students cleaned up the town of Ranua. In addition to that we alwo planned and made different kind of things of old and mostly useless stuff. Some products ended being more and some less useful. We also made a visit to the zoo. The culmination point of the week was the wilderness trip to the delta of Korvajoki. We slept (or actually many didn't) one night in big tents and had fun. There were some pictures of that trip in the previous post. 

Tottakai myös opiskelemme ahkerasti :)

Of course we have also studied hard :)

-Lauri, Lotta ja Anni